Ylioppilas lehtorinnaamion takana

Keski-ikäinen mies matkustaa junalla jossakin Keski-Suomessa. Paitsi ettei matkusta, sillä juna on seisonut paikoillaan jo pitkään, ja ahtaudessa kärvistelevät matkustajat ovat pahalla päällä. Yhtäkkiä mies tajuaa junan seisovan paikkakunnalla, jossa hänen nuoruutensa hilpeä toveri K-J Vahtola asuu! Hetken mielijohteesta hän poistuu junasta, sillä hän on varma, että vanha ystävä ottaa hänet avosylin vastaan muutamaksi riemukkaaksi päiväksi. Käy kuitenkin ilmi, että entinen ylioppilas Vahtola, nykyinen historian lehtori Vahtola, on täysin muuttunut, entisestä riehakkuudesta ei ole häivääkään. Mistä muutos johtuu? Vanha ystävä päättää silti jäädä paikkakunnalle muistelemaan kahdenkymmenen vuoden takaisia keveitä onnen päiviä, kun viini virtasi Ostrobotnialla kieltolaista huolimatta, tytöt olivat kauniita ja lempeitä, ja latinankieliset sutkautukset lennähtelivät nuorten ylioppilaiden suusta.Vilho Helanen (1899–1952) oli suomalainen kirjailija, tutkija, poliitikko ja lehtimies. Helanen kirjoitti novelleja lehtiin jo 17-vuotiaana ja toimi mm. Ylioppilaslehden ja Suomen Heimo -lehden päätoimittajana. Helasta pidetään yhtenä suomalaisen dekkarikirjallisuuden pioneereista.