Primula

Hollannissa asuva kirjailija katselee ikkunasta ulos. Sanoja ei löydy, ja se tuntuu miehestä järkyttävältä. Samalta kuin köyhyys nuorena. Kadoksissa olevat sanat eivät kuitenkaan ole ainoa asia, joka painaa kirjailijan mieltä. Ikää tulee, peilissä näkyvät kasvot tuntuvat vierailta. Mitä vanheneminen oikein tarkoittaa? Miksi ulkona temmeltävät koirat auttavat unohtamaan oman iän? Ja onko lapsissa masentavinta se, että he ovat muita nuorempia?

Primula on autofiktiivinen romaani erään kirjailijan arjesta Hollannissa. Se on tilintekoa eletyn elämän ja vanhenemisen kanssa.



Kirjailija Heimo Pihlajamaa (s. 1936) voitti Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1969 teoksellaan Kafuri. Pihlajamaa on asunut Hollannissa 1960-luvulta lähtien.